Nyt se on vihdoin ja viimein valmis - elämäni ensimmäinen huivi. Ohjeeksi valitsin Revontuli-huivin vain ja ainoastaan sen vuoksi, että henkilökohtainen neuletukihenkilöni on sellaisia neulonut. Tällä kertaa tosin yllätin itseni enkä joutunut kysymään yhtään apua! Tosin ihan ensimmäisiä kymmeniä kierroksia ei kannata kovinkaan tarkaan katsella, jotenkin tuntui aina, että kuvio on yhden pielessä teki mitä tahansa... Mutta tässä tämä ihanuus nyt sitten on, sopivasti valmistunut talvea varten.
Tässä teille vielä ihasteltavaksi lasten askarteluja sairastelujen ajalta, kyseessä on siis lasten tekemät viinimarjatertut, aika ihania mun mielestä! Ylempi on esikon 3-v tekemä ja alempi tosikon vajaa 1 1/2 -v... =)
Ja ne joulukortit on muuten valmiita! Aika hyvin, lokakuussa valmiit joulukortit. Ainakin tänä vuonna (toivottavasti) säästyn viime hetken paniikilta postituksen ja askartelun kanssa...
3 kommenttia:
Kylläpä siitä huivista tulikin kaunis! Tuohon kyllä kelpaa kääriytyä talven viimaa vastaan :D Se alku tuossa huivissa onkin se kiperin kohta, joka silmukan saa laskea, mutta sen jälkeen alkaa luistaa. Ekat kaksi viritystä purin alussa ja kolmas kerta sitten onnistuikin. Komeat on lasten tekemät viinimarjatkin ja sopivat hyvin Revontulen väreihin :) Mukavaa loppuviikkoa!
t. SNY
Vautsi, ootpas ollut aikaansaava sairasteluista huolimatta!
Huomiseen, Leena
Super hienoja maalauksia värineen kaikkineen!
Moni lapsi voittaisi mennen tullen nykytaiteilijat!
www.nami-hiiri.com
Lähetä kommentti